… on nimemme. Tarkoitan, luontomme, nimemme on Kivireki. On harjoiteltu, harjoiteltu ihan täydellä kokoonpanolla.

Niin tiukkaa menoa, että oltiin jo varaamassa ölumppiastadionia, mutta sanoivat et joku ihan posketon tyyppi oli ehtiny ennen.

Lähiaikoina luvassa ehkäpä kuvamateriaalia harjoitustilanteesta. Eli pics, coz it DID happen.

Kyllä, Kivireki on lopultakin treenannut – tosin vajaalla miehityksellä, mutta kumminkin. Rytmiryhmän remontoidessa Mikko ja Japi vääntelivät paria biisiä soittokuntoon.  Kappaleita ”Kiveen isketty kirves” ja ”Se on Seppo” rynkyteltiin huolella ja pitkään. Huomenna palaamme takomaan kun kivi on vielä kuuma.

Hitaasti, sillä siten kivireet liikkuvat. Ennemmin tai myöhemmin on kuitenkin mahdollista päästä kuulemaan suomenkielistä jumitusrokkia. Eikä hätää: emme aio kaiken aikaa pyörittää vain sitä vitsiä että: ”Stoner-jutut ois suomeks niinku kaikkee kivimeininkii”. Meillä on varastossa kyllä paljon muitakin huonoja vitsejä.  Vaikkei vielä voi kuunnella, voi lukea – näytteenä tulevasta julkaisemme ensimmäisen erityisesti tälle yhtyeelle tehdyn kappaleen sanat. Hyvää Aleksis Kiven päivää, lukekaa muutakin kuin sanoituksia!